Arjen iloja ja suruja

Morjeesta!

Täällä raapustaa vuorostaan Atte. Jamppa  pääasiassa blogia ylläpitänyt, mutta muutosta tilanteeseen pyrin tekemään.
Parhaillaan kääntyjän* nokka osoittaa kohti New South Walesin korkeinta kohtaa, Mount Warningia. Ajateltiin siinä iltaa vietellä kitaran soittoa kuunnellen ja nuotion loimua ihaillen. Camping area lle teltat pystyyn koko 14 henkiselle porukalle. Tarkoitus jatkaa huomenna Byron Bayhin surffailemaan ja nauttimaan keväisen auringon lämmittävistä säteistä. Tässä matkaa taittaessa ajattelin muutaman sanasen tänne lisätä :)

Tässä me ajelemme.

Ollaan siis kahta päivää vajaa kaksi kuukautta täällä Brisbanen betoniviidakon ympäristössä pyöriskelty ja Lago Cold stores in työkuvioista nautiskeltu. Uskomattoman nopeasti aika kuluu! Ei töissä silti. Päivät menee hitaasti,  mut viikot nopeesti. (makes sense)

Reissun aikana on kerennyt sattua ja tapahtua vaikka sun mitä. Ja tätäkin. Viimetteestä päivityksestäkin on jo hetki. Sen jälkeisiä arjen iloja ja suruja voisin tässä jaella.

Wet 'n wild. Hassunhauska vesipuisto Brisbanesta joku 50km Gold Coastille päin. Oli siinä jotku Movie world ja Dream world samassa, mutta ei ois päivässä keretty kiertää kaikkee ni päädyttiin vesipuistoon koska oli niiin kuuma. Käytiin siis kauheella suomalaisjengillä sielä viime sunnuntaina. Paljon ois sieltä tullu hyvää matskua go proilla, mutta oli kuvaaminen alueella tyystin kielletty. Oli se ihan hauskaa vaikka joka laitteessa olinkin tungosta ja sai jonotella. Päivän kruunasi triohyppy Janin ja Benny Viljasen (@viljabenny Follatkaa igs!!) Sky Coaster -laitteella, joka tiputti meidät jostai 60m korkeudelta vapaapudotukseen ja liitämään haukan lailla vaijerin varassa. Kaiken kaikkiaan hieno päivä! :)

Videolla tyttöjen suoritus.

Samaisena viikonloppuna jillailimme Surfers Paradisessa.

Törmättiin kans isoon perhoseen.

Muutto. Tossa tuli vähän the Jukkiksen kanssa kärhämää erinäisista aiheista ja lopputuloksena muutettiin veke. Elikkäs Capalaba jäi taakse ja Newnham Road 554, Mount Gravatt on osote, johon lähetätte ne seuraavat paketit (suklaata, karkkia yms. (oman mielikuvituksen käyttö myös sallittua)) Nykysin Landlordina toimii Leo Lee, jota ystävällisempää ja upeampaa isäntää ois vaikea löytää! Ei paljon valita, aina vaan thänk juu. Ja velottaakin vähemmän! Siis kaikin puolin positiivinen juttu tämä! Asunto uudempi ja käytännöllisempi ja parempi ja kaikkee. On siinä myös yks miinus. Sen nimi on parisänky. Minä nukun siinä, ja niin myös aina oman parisänkynsä omistanut rakas veljeni Jani. Uskokaa tai älkää, sen tunnen kyllä nahoissani. Tänään, 31.10.2014 kello 3:15am näin unta, että jalkaan koskee niin maan perusteellisen paljon. No, ei kauaa kestäny kun havahduin ja tunsin että vasen jalka otti hittiä vieruskaverilta. Jäbä monotti tulemaan kengurun raivolla aivan säälimättä. Ainaki 3 osumaa ja kaks hutia. Laskin. Minä siinä sitten huutamaan raivon vallassa kummasta toiminnasta: "JOOO POTKI VAAN!" ja sain kohta väsyneen vastauksen 'mitä vitsiä sä oikeen raget?' Ei menny tunteisii juu. Yritin nukkua ja pystyinkin, kunnes klo 3:45 alkoi tappelu yhteisestä peitosta. Kiitos. Hyvä päivä ku alkaa kauheella kinalla :D Mutta hyvä päivä tästä loppujen lopuks tuli, ehkä osittain johtuu siitä että perjantai ja pari päivää vapaata tiedossa. Aamun tapahtumillekki naureskeltii porukalla. En halua ees kuvitella mitä ois sama maanantaina. Enkä myöskään sitä, mitä unta Janppa näki kun sillä tavalla villiinty keskellä yötä. Saatan ehkä jossain vaiheessa vähän olla kateellinen Asmolle, joka omassa sängyssään veti sikeitä ja kuunteli meidän tappelua. (Voin kuvitella miten se naureskeli harvaan partaansa)

Töistä ei paljon oo kerrottavaa, paitsi että työtunnit on lisääntyny ja selkä vähän siitä kärsiny. Varmaan jotain kiirettä ku pitää aamu viideltä alottavia miehiä vielä neljältä päivällä töissä. 11 tuntia päivässä semmosta rynkytystä on näin vaivaselle klopille melko paljon. Onneks Leo lupas että sen tyttöystävä hieroo lihasjumit pois jossain vaiheessa. Oikee ammattilainen ja kaikkee. Sitä ootellessa :) Työn "monipuolisuus" on huikeeta. Tänään todettiin, että Lagolla kaikki kiva kielletään, kun ei saa ees musiikkia kuunnella töitä tehdessä. Turvallisuusriski kuulemma. Hui.

Boxia boxin perään. 

Valmiita palletteja.

Asmon lepohetki :D

Ps. Tässä vaiheessa matkaa saatiin tietää, että leirintäalueen infopiste on mennyt kiinni ja sinne ei enää pääse. No pidetään siitä hyvästä perjantai-fiiliksestä kiinni ja etitään paikka jostain muualta :)

Pps. Tässä vasta alottelen tätä blog päädyttiin älä siis tuomitse vaikka syytäkinBayhinis :D

*kuten jo aiemmin Jani selostanut, rakas automme Mazda Metro on ristitty kääntyjäksi yliluonnollisen kääntymisominaisuutensa takia.

Varoitus: Niinku ootte varmaa huomannut;  kuvissa ei minkäänlaista tasoa, kauheaa kuraa kaikki.

Nyt yritän keskittyä tähän hengityksen pidättämiseen ja jatkan sitä varmaan hamaan tappiin tai ainaki siihen asti että Asmon peräsuoli lakkaa valskaamasta. Kiitos ja kuulemiin! :)

Lisäys : päädyttiin telttailee Byron Bayhin johki rannalle, laittomasti. Toivottavasti saadaa nukkua rauhas :D yöt!

Noosa Heads, Gold Coast ym.

 Ollaan haisevassa ja rasvasessa aasialaispeliluolassa jynttaamassa CODia, kyseessa on siis jo tutuksi tullut CODinilta. Aiemmin illalla oltiin Charkulla kylassa. Se on se omakotitalossa asuva tytto taalta Brisbanesta.

  Lauantaina illalla me istuttiin iltaa yhen Senja- mummon kotona taalla Brisbanessa. Saatiin veli tanne Kanadasta asti, jos tiedatte mita tarkoitan :) Aika mahtavaa! Ajatukset on just nyt vahan hajanaisia ja poukkoilee ympari paanuppia, takana 18 tuntia valveillaoloa ja ainaki 5 viela edessa. Yritan nyt saada silti jotain tahan paperille.

Senja- mummo oli laittanu poydan koreaksi.

  Edellisviikon perjantaina ajettiin etelaan Coastille ja kaytiin peruksesti saunomassa ja altailla. Se rentouttaa aina mukavasti rankan saikkuviikon jalkeen.  Ajettiin illalla takas kotiin nukkumaan ja lahettiin lauantaiaamuna kohti Noosa Headsia. Se on kaunis merenrantakaupunki n.160km meilta pohjoiseen.

Aamupaivaa Noosan rantakallioilla.

Noosa 2014. Art by Rabbe Pasanen.

SHOUTOUT!!! Lukekaa poikain blogia :D Art by Rabbe Pasanen.

Pojat surffaa :)

Jollain oli haakuvaukset menossa rannalla.

Kookaburra, yksi Australian kansallislinnuista.

Joku rakensi hiekkalinnan ja kehtas velottaa rahaa sen kuvaamisesta ;)

  Vietettiin rentouttava viikonloppu surffaten, bodyboardeillen, uiden ja auringossa lohoten. Syotiin hyvaa thaimaalaista raflasafkaa ja nukuttiin paikallisessa Nomads- nimisessa hostellissa. Osalle porukasta sattu vahan levottomampi dormi, mutta meilla oli ihan rauhallista.

  Sina viikonloppuna nahtiin ekaa kertaa koala, siella se tiukasti oksaa halaten killui puunlatvuksissa. Ollaan nahty myos yks kenguru kuolleena tienvarressa.. Ja vahan valaanselkaa nahtiin taas, selkaeva oli jopa melko selvasti havaittavissa :D

Ensimmainen koala.

  Saatiin joulun laittaminen kayntiin, varattiin telttapaikat muutamaksi yoksi 120km paahan Sydneysta leirinta-alueelta. Ensimmainen joulu pois lapsuudenkodista, ajatus sen viettamisesta palmun alla tuntuu oudolta :O Uudeksivuodeksi siirrytaan lahemmas Sydneyta hostelliin.

  Joulusta alkaa loma ihan toden teolla, nimittain lopetetaan tyot just ennen sita, ajetaan 800km etelaan Sydneyhin ja ollaan siella uudenvuoden yli. Tarkotuksena olis tutkia Sydneyn ymparistoa, esim. Blue Mountains ja Jenolan Caves. Mutta niista lisaa myohemmin.

  "Saatiin" tanaan vuokrankorotus, 150S viikko.hlo. Se alkaa oleen jo ihan kipukynnyksen rajamailla, voi olla etta vaihdetaan kamppaa koska toi syo jo about viidesosan kuukauden palkkapussista. No good. Voi olla etta muutetaan jatkien kamppaan kun niilla loppuu tyot ens viikolla, osalla jo loppunu ja ne muuttaa kai Coastille piakkoin. Arvatkaa vaan rakkaat lukijani, saadaanko kuulla siitta toiden loppumisesta ihan riittamiin.. ;) Mutta suotakoon heille, ovat jo 3,5kk jaksaneet tuota vahemman mukavaa tyoymparistoa. Mun vasymys nakyy aika ilmiselvasti tassa tekstissa mut alkaa antako sen hairita :D Toivottavasti kuvat kompensoi vahan tekstin puutoksia..

  Asioita jotka arsyttaa: Linnut. Suomen linnut on erittain tervetulleita opettamaan aussilintuja laulamaan, rupee meneen hermo tohon kakadujen ja muiden eksoottisten siivekkaiden raakymiseen. Ei ole savelkorvaa heilla lainkaan, huutaa vain osaavat. Ei ole aanenhallintaa heilla.
Valmissalaatit. Niita ei ole, ei ole saatavilla Saarioisten helppoja ja nopeita peruna- italian- ja perunasalaatteja. Itse saat ne alusta asti valmistaa jos haluat. Raejuustoa loytaa valilla.
Kahvi. Ainoat siedettavat kahvit loytyy Starbucksista ja 7Eleven- huoltsikalta.
How's it going/How r u doing? Kaikki kysyvat naita, vaikka eivat oikeasti halua kuulla vastausta. Toisaalta ihan hyva tapa mutta tammosta suomalaista junttia ottaa kylla pannuun.
Elaimet. Taalla on paljon kyseenalaisen nakoisia otokoita ja muita otuksia, joista ei ikina tieda mitka tappaa sut ja mitka ei. Silla asenteella on siis mentava etta kaikki tappaa :D Toisaalta sita kylla ressaa tosi vahan, paitsi jos rampii metassa, pitkassa nurmikossa tai vaeltaa keskella pimeinta yota.
Siina ehka ne mitka tulee ensimmaisena mieleen, on varmasti muutakin, mutta enemman hyvaa. Ventovieraat hymyilee sulle, asiakaspalvelijat on todella ystavallisia lahes aina, "No worries, No drama". Elamanasenteet on kohdillaan ja lahes kaikki nayttaa nauttivan siitta mita tekee! Se on aika kasittamatonta ja herattavaa. Suomen oravanpyoran tajuaa oikeestaan vasta sitten ku paasee siitta kunnolla eroon ja normaaliin arkeen muualle..

  Viime lauantaina ajettiin vaihtelun vuoksi Coastille surffaamaan ja nauttimaan auringosta. Meri oli varsinkin aamusta taynna lapikuultavia sinisia meduusoja joten se ei liikaa houkutellu.. Niita saatto nakya yhessa aallossa useita kymmenia, ja ne ei tuntunu jalkoihin mukavalta vaikka ei hirveesti polttanukkaa. Sunnuntai- iltana ajettiin taas Surfers Paradiseen nauttimaan kylpylahotellin ilmaisista antimista.

Pallottelua Snapper Rocksissa.

Rantapaiva.

Tipuja rannalla.

Horisontissa Surfers Paradise.

  P.S. Sain taas palautetta harvoista postauksista mutta ihan tosissaan, mulla ei lahestukoon oo mitaan kerrottavaa muusta kun viikonlopuista tahan hataan :D

Sairaslomailua

  Mun jalka käyttäytyy omituisesti. Se on rupeutunu ja kuiva, (tosin se rupi on epäilyttävän valkonen) mutta se on edelleen törkeen kipee kohtausluontosesti. Esim jos kävelee nii ei satu, mutta ku pysähtyy niin tulee kipukohtaus ja pakko nostaa jalka niin ylös ku saa. Samoin jos on istunu jalat ylhäällä ja laskee ne alas nii tulee kohtaus. Puolustelen siis tässä sitä mitä aion seuraavaksi kertoa...:

  Olen siis edelleen sairaslomalla. Ärsyttää koska tässä on ollu yks lauantai 50% korotetulla palkalla ja yks maanantai 150% korotetulla palkalla ja oon rötvänny neki vaan kotona. Plus 5 muuta työpäivää. HM. Pakko saada toi rupi äkkiä irti että "pääsee" taas töihin tienaamaan :D No, eiköhän tää tästä..

  Viime postauksen jälkeen on kerenny taas tapahtua, vaikkakin oon ottanu itteäni niskasta kiinni ja kirjotan tiuhempaan tahtiin. Kävin ostamassa sen jalustan kameralle niinku viimks lupasin, lisäks tilasin 50-200mm teleobjektiivin ja 20mm lievän  laajakuvaobjektiivin joka tuodaan ovelle huomenna tai keskiviikkona, nam. Toi kittiobjektiivi ei ihan riittäny vaikka onkin aika monikäyttönen (16-50mm). Kittiobjektiivit kuitenkin yleensä on mitä on(?):D

  Nyt on pakko kattoo kameraa ja selata sieltä mitä on tapahtunu.

  Yks päivä käytiin tutustumassa ympäröivään luontoon. Eksyttiin Clevelandiin vievältä pyörätieltä ja löydettiin vaikka mitä jännää

Ylitettiin joki...

..näitä putkia pitkin.

Huomattiin jossain vaiheessa että viereinen verkkoaita oli täynnänsä näitä.

 

  Saatiin Suomesta tervetullutta postia, kiitos tuhannesti äidille siitä! Oli luksusta keittää Juhlamokkaa ja syödä ruisleipää aamupalaksi :)

Postilähetys Suomesta mammalta :)

  Nyt viikonloppuna ajettiin Byron Bayhin. Se on semmonen rennompi hipahtava kylä pari tuntia tästä etelään. Pojat hyppäs heti mereen surffilautojensa kanssa. Mulla ei oo vielä lautaa enkä edelleenkään viitti mennä mereen, syövyttää kuulemma haavoja merivesi ja jättää arvet :/

Jätkillä riittää intoa uuden opetteluun.

The Passin tietopaketti surffaajille.

Nämä rumilukset juoksentelee ympäri rantoja hullunkiilto silmissä ettimässä ruokaa,

  Sinä iltana ei keksitty mitään tekemistä niin lähettiin ajamaan kohti Nimbiniä, pientä hippiäiskylää noin puoltoista tuntia Byronista sisämaahan päin. Matkalla pysähdyttiin kerran ottamaan kuvia ja kiristämään liinoja joilla surffilaudat oli kiinnitetty kattoon. Ne rätisee aina tuulessa ja saa Kääntyjän kuulostamaan WRC- autolta. (Sanotaan Mazdaa Kääntyjäks koska se kääntyy 180 astetta lähestulkoon paikallaan :D) Tie oli TODELLA kapea ja mutkanen, molemmin puolin tietä alko heti läpitunkematon viidakko. Välillä ku ajettiin vuorenrinteitä nii maisemat oli ihan sanoinkuvaamattoman huikeat! No, ku päästiin perille nii Atte alko tunnustelemaan taskujaan josko kännykkä-lompakko-yhistelmä löytys. Eihän se löytyny, myöskään autosta tai mistään muualta. Atte muisti että pysähdyspaikalla oli jättäny kännykkänsä auton katolle. Luovutettiin sen suhteen siis saman tien, ei muutaku kortteja kuolettamaan aamulla. Meni vähän siinä miettiessä se ilta, käytiin kylällä vaan hakemassa vettä ja mentiin autoon nukkumaan. Kesken unien mun kännykkä soi. Löin eka vaan luurin korvaan mutta toisella kerralla vastasin aivan pöhnässä. Joku nainen kälätti hirveetä kyytiä kysellen tunnenko ketään Äti- nimistä, oli kuulemma löytyny puhelin ja minä olin koittanu soittaa nii saivat numeron alotusnäytöltä laittamatta lukitusnäytön koodia. Onneks näin. Soittaja lupas viedä puhelimen xxxxxx poliisilaitokselle. Kiittelin vuolaasti lopettaessani puhelua enkö aamulla todellakaan muistanu sen poliisilaitoksen sijaintia. Etittiin googlemapsista sopivin reitille sattuva ja Äti soitti sinne mun puhelimella. Hauska fakta,  Äti arveli että sieltä vastaa joku sihteeri- Michelle ja arvaus osu ihan nappiin, se todellakin oli Michelle :D 

Pojat tinkaa Nimbinissä.

  Käytiin vielä nopee kierros siinä kylänpahasessa, pojat osti jotain koruja matkamuistoks, ja lähettiin sit ajaan sinne poliisilaitokselle. Se ei ollu auki, mutta siinä ovessa oli kiintee puhelin johon pysty soittaa. Sieltä vastattiin että jos olet Äti (teen kuuluu suhahtaa tietyllä tavalla) löydät puhelimesi Byron Bayn poliisilaitokselta. Oltiin jo melkeen Byronissa nii ajettiin sinne, haettiin kännykkä (joku mahtava vanhempi konstaapeli oli siellä ladannu akun täyteen ja oli ehkä paras asiakaspalvelija ikinä!) ja mentiin taas The Passiin. Pojat hyppäs laudoilleen ja minä lähin kiertämään näköalareittiä joka kulki maastossa rannan tuntumassa. Siellä sai ihan kiivetä ylös alas, matkaa kerty ehkä joku kuutisen kilsaa. Matkan varrelle sattui esim majakka ja Australian itäisin piste.

Tätä ei välttämättä ensisilmäyksellä arvais poliisiasemaks..

Cape Byron ja Pacific Ocean.

Byron Lighthouse.

Maisemaa.

  Tänään maanantaina käytiin kaupungilla moikkaamassa viittä uutta suomalaistyttöä jotka lähteekin jo huomenna pohjoseen tomaattifarmille töihin. Ollaan suunnittelemassa yhteistä joulua ja uuttavuotta suomalaisten kanssa. Mennään sillon kai kaikki Sydneyyn. So long for now, I'm gonna get some sleep. Cheers!